Rasmuksen vuoro agiliitää

Eli tänään lähdettiin harjoituksiin kera Ramsebamsen.
Rasmus oli hommasta melkolailla yhtä innoissaan kuin aiemminkin. Taskussa olevat namit on sille se taikasana ja jos ei tarpeeksi tapahdu aletaan volista ja ölistä.

Ensin käytiin läpi jälleen kontaktiesteitä. Odotellessamme vuoroamme hypättiin kahta aitaa ja mentiin keppejä. Niissä on treenaamista mutta ihan näpsäkästi niitä silti pujotteli tauon jälkeen namin kera. Otin sekä hihnan kanssa että irti ja hyvin malttoi puuhata eikä ollut lähdössäkään muualle. Esteet se hyppää myös kuin vettä vaan melko pienellä vihjeellä.

Sitten mentiin vuorollamme A-estettä, aitaa ja keinua. Keinu ei tätä äijää hätkäytä vaikka se suunta vaihtuukin, odotti nätisti ja kaiveli mun nyrkistä namia kun ohjaaja heijasi keinusta sen toisen pään alas. Puomi meni hurjan nätisti, just sopivalla nopeudella ja ongelmitta muutenkin. Namit alastulossa takasi kontaktien otonkin.

A-esteellä oli hieman vaikeuksia kontakteissa. Alastulo sujui niin vauhdilla ja tuntui että takapää joskus kerkesi alas esteeltä melkein etupäätäkin ennen. Lopulta kun ohjaaja hihnan kanssa ihan jarrutteli saatiin aikaan yksi hyvin mennytkin alastulo.

Otettiin myös pöytää joka olikin haaste tän kokoisen koiran kanssa! :D Jos namin pisti pöydän keskelle Rasmus vain kurotti hieman kaulaansa pöydän viereltä ja söi sen. Jos minä seisoin namin kanssa toisella puolella, se meni vauhdissa samantien yli mun luo. Se oli siis pysäytettävä namin kanssa siihen pöydän päälle salamana heti hypyn jälkeen, palkittava ja käskytettävä paikalleen. Siitä se sitten lähti hyvin alas kyllä.

Putki oli Ramsellekin ekaksi vähän "öö, mikäs tää nyt olikaan"-juttu. Viimeksi sillä oli hieman aina vaikea hahmottaa sisäänmenoaukkoa toisinaan koska sen silmien taso on itsellään niinkin paljon korkeammalla. Nyt meni kanssa hetki että hokas että läpihän tässä mennään. Ja onhan se tuon kokoiselle ihan ryömimistä melkein.. Ei tarvinnut kuitenkaan oikaista eikä lyhentää putkea vaan kun kerran hokasi niin meni toisenkin kerran ihan hyvin. Hypittiin myös esteitä liinassa varmuuden vuoksi, hieman alkoi into loppua siinä että jaa, vaanko hyppimistä ja seurasi mua tyyliin: et säkään hyppää vaan kierrät niin miks mäkään hyppäisin ;) Saatiin kuitenkin hyppäämään este ja menemään päälle A-este pariinkin otteeseen ihan nätisti.

Sitten oli aika ohjausharjoittelulle. Täytyy sanoa että olin itse ihan pihalla valssauksista ja käännöksistä ja sähelsin vuorollamme minkä taisin. Ohjaaja-parka ;D Rasmus jäi oottamaan paikalleen istumaan aivan valtavan hienosti mistä oon tyytyväinen, mutta huomasin sen myös olevan tosi herkkä mun negatiivisille käskyille - kerran se oli tulossa yli jo vähän nopeemmin kuin olin valmistautunut ja kerkesin käskeä että ei; poika jäi siihen sen näköisenä että no EI sitten ollenkaan kun kerran käsket ettei.. ja MÄ kyllä LUULIN että mun piti tulla yli! Eli saan siis varoa kieltämästä tuollaisessa tilanteessa koska selkeesti se koki saaneensa ristiriitaisia käskyjä nyt.

Ohjaaja myös neuvoi hyvin että sen sijaan että jättäisin koiran oottamaan tylsänä ennen hyppyä innostaisin ja leikittäisinkin sitä namilla. Jos se oottaa se helposti kyllästyy vinttarimaiseen tyyliin: hohhoijaa, ei tapahdu mitään, blaah. Mutta jos leikitän sitä namilla se päinvastoin terästyy ja kerää intoa hypätä. Eritoten tämmöisessä tilanteessa kun se oli jo vähän väsynyt kontakteilla käytetystä ajasta toi on hyvä pitää mielessä.

Paljon siis opeteltavaa mutta Rasmus on kyllä potentiaalinen ellei nyt pääse tosiaan ihan kyllästymään hommaan. Ja MULLA onkin kova työ alkaa treenaamaan tuota ohjausta etten sähläisi niin paljon! :D

Parkkarilla kun ooteltiin miehekettä hakemaan meitä kotiin otettiin vähän kotitottistakin ja olin tosi iloinen kun Rasmus meni maahan muutaman kerran ihan pelkästä suullisesta käskystä (yleenä tarvitsee painottamaan myös käsimerkin) ja pysyi paikallaan useamman kerran paikallaolossa vaikka käännyin siihen selin kävellessäni poispäin siitä, monesti tuppaa varastamaan lähdössä. Joka kerta tuli myös luo innolla ottamaan namin. Ihan kiva juttu tuokin ;) Yhteistyötä.