Rasmus agilitaa jälleen

Tänään oli sitten toiset agiharjoitukset. Tiistain harkat jäivät välistä kaatosateen että Rasmuksen löysän mahan vuoksi (meni sitten murtautumaan keittiöön ja syömään kilon sulamassa ollutta jauhelihaa - kaikki voivat arvata seuraukset ;) Ja NYT on porttia vahvistettu ja ovessakin uusi viritelmä jota ei niin helposti enää auki saakaan.)

Mutta perjantai aukeni pitkästä aikaa aurinkoisena ja pääsimme lähtemään. noki jäi taas tyytyväisenä kotiin mutustamaan luuta ja me suuntasimme kohti kenttää. ja millä innolla! rasmus peräti veti koko menomatkan, välillä sentään malttoi pysähtyä merkkaamaan. Oli siis selvästi innoissaan, mikä toki on jälleen hyvä merkki.

Paikan päällä meidän ryhmästä oli tällä kertaa vain neljä koiraa. Aluksi piti vähän pullistella nuoren pystykorva-uroksen kanssa mutta kun ne touhut lopetettiin lyhyeen sietivät urokset toisiaan taas koko loppu ajan turhia märisemättä.

KEPIT

Aloitimme menemällä keppejä hieman uudella tavalla.Keppien väliin oli pujoteltu kanaverkosta tai vastaavasta kuja, joka ohjasi koiran kiertämään kepit oikealla tavalla. Ensin mentiin niin että ohjaaja seurasi sivusta ja houkutteli namilla, sitten koulutusohjaaja piti kiinni toisessa päässä ja koiranohjaaja meni kujan toiseen päähän kutsumaan koiraa, jonka jälkeen se pujotteli kujan itse läpi namin saadakseen. Kaikenkaikkiaan kuja mentiin ainakin 6 kertaa ja ainakin 3 kertaa per suunta. Rasmus oli selkeesti ihan innoissaan päästessään suorittamaan ja broilerpyörykät palkintona olivat selkeesti mieleisiä.
Erityisplussana täytyy vielä mainita, että vaikkakin ohjaaja piti hihnasta kiinni (varalta) niin Rasmus pysyi hienosti varaslähdöittä paikallaan käskystä just niin pitkään kuin piti minun kävellessäni aina sinne kujan toiseen päähän kutsumaan sitä. *ylpis*

A-ESTE

Seuraavaksi siirryttiin A-esteelle. Jostain syystä Rasmus sai hirmuisen hyppypomppuvolina-hepulin joka kerta kun joku muu koira meni kyseistä estettä ja keräsi huvittuneita katseita muilta kurssilaisilta. Muutenkaan poju ei mitenkään hiljaiseksi jäänyt - ja minä kun luulin että Noki oli meillä se kovaääninen ;D
Omalla vuorollaan Ramse hönkäsi pelottomasti namin perässä, vaikka välillä tuntui että koivet menee vähän joka suuntaan niin asenne ratkaisi ja joka kerta mentiin ylös ja alas. Tekniikkaa voi ehkä vähän hioa mutta ainakaan ei puutu innokkuutta eikä tartte olla huolissaan että koira arastelisi mitään!

KEINU

Tää vähän jännitti - saihan Noki siihen jo eka kerralla semmoisen kammon että ei meinannu sitten muitakin kiipeilyesteitä oikeen heti uskaltaa mennä. No, Rasmus, vaikka meidän draamakuninkaanakin tunnettu, ei ois sit taas voinu vähempää välittää! edelleen pitkäkoipisella karvamöröllä oli jonkun verran vaikeuksia asettaa koipensa oikein laudalle, mutta namin perässä kyllä mentäs muuten ihan minne vaan. Kuului vaan kjiäh kjiäh turkin alta kun Ramse suoritti menemään eikä pätkääkään hätkähtänyt kun keinu yhtäkkiä vaihtoi toisen puolen maahan alkupään sijaan. Vaikeuksia oli saada tosin Ramse pysähtymään kontaktille, se olis vaan ollu menossa ;D

PITUUS

Tää meni kuin vettä vaan. Eka kahdella, samantien lisättiin kolmas pala ja sitten vielä neljäs. Joka kerran Rasmus jäi nätisti oottamaan ja hyppäsi yli itsetietoisena kuin vettä vaan. Mikä tää nyt on mulle, näin matalakin, tuntui affe miettivän ja oli tyytyväinen saatuaan naminsa.

PUSSI

Ensin mentiin ihan lyhyenä, ohjaaja piti kiinni koiraa alkupuolella ja minä kutsuin pussin toisesta päästä koiraa luokseni pussiosaa lyhyenä pitäen. Sitten mentiin pussiosa pidempänä, mutta minä edelleen huhuten toisesta päästä ja lopulta niin että pussi oli ihan maassa matalana.
Tässäkin epäröitiin vaan hetki ja mentiin sitten jälleen ilman mitään pelkoja tai ihmetyksiä. Huvittavaa tosin oli, kun mennessään pussia jo ihan siltään Rasmus pysähtyi etenemisessä puoleen väliin pussiosaa ja sen sijaan että olisi edennyt, alkoi päällään heitellä sitä pussia kuin sen päälle olisi tippunut pyyhe tai peitto - et mitä mä turhaan kuljen ja jalkojani käytän kun mähän tiedän että tän saa tälleenkin pois päältä! ;D

AITA + AITA

Jälleen ei ongelmia. Tosin aitojahan oltiin jo mentykin sarjassa itsenäisesti aiemmin, jopa vapaana. Eli ohjaaja piti kiinni ja minä menin ensin yhden aidan toiselle puolelle ja kutsuin ja sitten kahden aidan taaksen ja jälleen kutsu ja käsky hyppy. Itselläni on vaikeuksia muistaa oikeat käskysanat ja yleensä sanoa käskysana, mutta rasmuksella no problemos.

AITA + PUTKI

Seuraavaksi mentiin putki yhden kerran siltään, varmistettiin että koira tajuaa mistä on kyse ja sitten yksi aita ja putki. Hyvin meni, kun vaan muistin selkeästi osoittaa että sinne putkeen olis mentävä. Heti kun Ramse hoksaa, menee se innolla. Ja palkaksi nami.

Noin yleensä siis jälleen oikein kivat harkat joista jäi hyvä maku sekä mulle että Ramsellekin, ainakin siitä päätellen että taas ei oltas millään lähdetty pois koko paikasta. Ryhmissä mennessä toistoakaan ei tunnu tulevan afgaanin luonteellekaan liikaa kerralla, kun jokainen este mennään maksimissaan 2-4 kertaa niin että välissä on odotusta tai vaikeustasoa varioidaan. Ei siis pääse affekaan pahasti tylsistymään!

Taas jatketaan ja katsotaan miten menee ensi kerralla!