Rasmus tokoilee

Eilen päätimme käydä Rasmuksen kanssa huvikseen kokeilemassa tokoa kun kentällä oli perustottis-treenit. Mitenkään tosissamme me emme tokoa harjoita, mutta koska se kuitenkin osaa peruskäskyt ja tykkää totella useasti kun tietää saavansa namia niin lähdimme tsekkaamaan miten se mahtaisi mennä ryhmässä kentällä.

Aluksi meidät jaettiin ryhmiin iän perusteella, vuotiaat tai alle sen iköiset perustivat oman rinkinsä ja vanhemmille koirille oli omansa. Ryhmässämme oli karkeakarvainen saksanseisoja (rasmuksesta aivan liian hössö ja siksi sille piti muutaman kerran sanoa että lopeta veuhtominen), pieni sheltti, walesin springerspanieli, collie, sekä skotlanninterrieri joka ei pitänyt Rasmuksesta eikä Rasmus siksi kauheasti siitä. Aloitimme ohitusharjoituksilla, jossa kiersimme yksitellen koiria ringissä pujotellen joka toisen edestä ja joka toisen takaa. Nameja syötettiin runsain käsin sekä kiertäville että paikallaan pysyville ja yritettiin pitää huomio ennemmin siinä hyvässä kuin niissä muissa koirissa. Herätimme hieman huvittuneisuutta kun oli vuoromme kiertää, sillä Rasmus selvästi aatteli että nää on nyt tämmöset vähän kummat näyttelyharjoitukset ja pompahteli vieressäni eteenpäin kuin oltais kehää kierretty.. Varmaan mullakin oli sama jossain selkärangassa sillä mun virhe oli että pyrin menemään turhankin lujaa, kun eteneminen sai tapahtua ihan rauhassa ja välillä ihan pysähdellen. Kaikenkaikkiaan meni kuitenkin tosi hyvin, Rasmus malttoi olla nimenomaan namien perään eikä välittänyt muista koirista pätkääkään, ei itse kiertäessä eikä paikallaankaan ollessa.

Seuraavaksi harjoittelimme perusasentoa, eli vieressä oikeassa kohdassa istumista ja sen jälkeen paikalla oloa niin että minä kävelin poispäin muutaman askeleen ja sitten palasin. Ja namia toki palkaksi. Nääkin meni melko helposti, kyllähän tuo paikallaan pysyy vaikka ikuisuuden - ehkä osaksi ihan laiskuuttaankin ;)

Sitten otimme esteen yli hyppäämistä alkaen perusasennosta. Istuimme esteen edessä, nami esteen yli ja koiran oli tarkoitus hypätä sen perässä. Muutaman kerran yritettyään aluksi ennemmin kiertää esteen ja hieman eri tekniikalla Ramse hyppäsi ihan nätisti.

Hieman afgaanimeininkiä nähtiin sitten kyllä ihan loppuvaiheessa, luoksetuloharjoituksessa. Koira jätettiin ohjaajalle ja itse juostiin puuceen taakse ja oletus oli että koira tahtoo tulla perään. Hieman mua epäilytti kun koiran piti olla vapaana ja Ramsella on nyt pikkuisen viime aikoina ollut sitä enpäs anna kiinni meininkiä, mutta aattelin et jospa ohjaajalla on joku juttu takataskussa ja juoksin itsekin sinne puuceen taakse. Kohtahan se Ramse tuli, juoksi kovaa suoraa kohti - ja karkuutti ohi! Kävi puskassa merkkaamassa parit paikat ja lähti jatkamaan kiitäen hymyillen kenttää ympäri. Ohjaaja huuteli että juokse poispäin, mene piiloon mutta huomasi pian itsekin ettei siitä taitaisi olla hyötyä.. Rasmus ei juuri silloin kyllä välittänyt pätkääkään missä minä olin, kai se aatteli että minä tuskin minnekään oikeasti aion kadota. Lopulta afgaani karkuutti parkkipaikalle ja väänsi kakat pientareelle. Sen jälkeen se selkeesti mietti että minnes vielä, mutta taisi sitten aatella että no jaa, ehkäpä ne namit nyt kuitenkin jo kelpais ja pienen epäröinnin jälkeen antoi kiinni. Hemmetin Rasmus! kait sen piti sitten päästä loppuun näyttämään, että vaikka minä osaan JOS MINÄ haluan, niin SILTI oon villi ja vapaa enkä niinkuin te muut koirantossukat täällä.. Tai jotain vastaavaa :D

Vaan kuitenkin summa summarum, sinänsä meni oikeinkin hyvin eka kerraksi ja mahdollisesti mennään vielä myöhemminkin aina välillä kokeilemaan vaihtelun vuoksi tuotakin. Ensi kerralla kun vielä otetaan luoksetuloharjoituksetkin liinan kanssa ohjaajan vinkin mukaan, niin vältytään varmasti noilta afgaanihepuleiltakin päälle päätteksi - ainakin toivon mukaan!