1. toukokuuta 2007

Rasmus kokeilee agiliitoa

Tänään ei kentällä aamupäivällä ollut harjoituksia joten vein pojat sinne hieman kokeilemaan agia. Otin esille vain niitä esteitä joita oltiin jo Nokin kanssa menty hyvin ja jotka olisi Ramsellekin helppoja kokeilla. Paljon muuta ei yksikseen tosin olisikaan pystynyt kopista tuomaan ;)

Oli siis putki, parit hypyt ja kepit jota kokeiltiin käydä. Noki meni innolla ja saatiin vähän pahinta varovaisuutta pois kepeistäkin. Huomaa vaan että alkaa jo tulla mun ohjaamistaidot vastaan, huomaan jo nyt sen mitä ohjaajat sanoivat: alkeiskurssilla koirat tutustuvat ja opettelevat menemään esteet, jatkossa keskitymme ohjaajien kouluttamiseen.. ;)

Kuitenkin suurin syy kentälle menemiseemme oli koettaa miten Rasmus esteisiin suhtautuisi sitä mahdollista elokuista alkeiskurssia sen kanssa ajatellen.
Jätin siis Rasmuksen aina näkösälle hihnaan kun kokeilimme Nokin kanssa esteitä. Sitten tuli aina sen vuoro kokeilla samoja, lähinnä nyt esteitä ja keppejä. Ramse kyllä innostuneesti odotteli omaa vuoroaan ja protestoi kun Noki sai puuhata mun kanssa, mutta sitten kun tuli sen oma vuoro.. ;D Heti kun se oli irti seinästä se otti sellaisen haahhaa, nyt onkin MINUN show-asenteen ja olisi selvästi paljon halukkaammin mennyt tutkimaan estevaraston sisältöä.


No, esteet hypättiin kyllä namin perässä, mutta hyyvin laiskasti! Tuntui että asenne oli koko ajan sellainen hohhoijaa, tää on kuule niin piece of cake mulle, etten viitti ees kunnolla yrittää vaan ennemmin menisin vaikka tuonne nuuskii noita hajuja.. ;D Se ei siis ollu mitenkään ylitylsistynyt, mutta sillä oli selkee esitys päällä.

Myös kepit mentiin, vähän Nokia innokkaammin, mut välillä mua testaten eli olis muka lähteny käveleenkin kepiltä vaan eteenpäin kiertämisen sijaan ja mä jouduin palauttaan sen pannasta takas raiteille. Tavallaan tuli fiilis että hakee sellasta extrahuomiota itseensä. No, sehän lähinnä huvitti vaan.

Kaikkein huvittavinta oli kuitenkin kun kokeilin epävirallisesti putkea namien avulla, yksin kun olin niin se normaali läpimeno opetus ei ois onnistunut, joten halusin vaan kokeilla, että pelkääkö se putkea yhtään tai meniskö sen vaikka ihan namien avulla. Vein sen toiselle puolelle, käskin oottamaan ja ryömin itse toiselta puolelta puoli väliin namien kanssa houkuttelemaan tai sitten heitinsinne sisään nameja vähän matkan päästä koirasta. Lopputulos: Afgaani makaa putkessa syöden keskeltä löytyneitä nameja kaikessa rauhassa ilman mitään kiirettä putkesta pois!!


Että se siitä sitten tällä erää. Ei se siitä nyt sitten mitenkään erikoisen tylsääkään ollut mutta tuntuu että nykyään se suhtautuu hirveesti kaikenlaiseen tekemiseen että hohhoijaa, onpas puuduttavaa.. Ainoa mistä se sitten kyllä syttyy on vieheen perässä juokseminen joten liekö se nyt sitten vaan se hänen "oma juttunsa" :)

Mutta ei silti, ehkä me se alkeiskurssi kumminkin käydään, saadaan ainakin yksi erittäin värikäs osallistuja suorituksineen sinne ryhmään - tuosta ei kyllä koskaan voi sanoa että a) millä tuulella se on tai b) mitä se keksii :)

Ei kommentteja: