Noki agiliitää jälleen

Eilen oli meillä harkat nro:2. Pidämme tänne harkkapäiväkirjaa jotta alkuvaiheet eivät sitten myöhemminkään pääsisi unhoittumaan. :)

Paikalle saavuttiin ja kakara oli alkuun ihan pitelettömän innoissaan toisista koirista. Leikitään leikitään leikitään! Ja kyllä oli kakka-juttu kun ei saanukaan leikkiä vaan sen sijaan kaahaileva salukinalku pistettiinkin kiinni estevarastona toimimaan junavaunuun ja mamma lähti kantamaan kentälle esteitä. Koska täähän oli kertakaikkiaan epäreilua, saatiin seuraavan kymmenen minuutin aikana kuulla railakasta syyrialaista jodlausta laajassa ääniskaalassa kun kakara marmatti ikävää kohtaloaan. Vaan tulihan se mamma sieltä ja päästiin harjoituksen alkuun.

Alussa piti taas muistutella mieliin että vaikka meillä olikin ryhmä täynnä muita koiria, niin se ei ookaan se poääasia vaan sensijaan mamman kanssa puuhaaminen. iso kassi nameja taskun pohjalle tungettuna tuntui kuitenkin auttavan tässä ihan mainiosti. Olen oikein tyytyväinen kuinka Nokin mielenkiinnon saa itsensä ja koiran ottamaan kontaktia kuitenkin, muistakin kiinnostuksen kohteista huolimatta ja siinä namit ovat oiva keino. Eli maltettiin sitten kuitenkin alkuhöösäyksen jälkeen laskea sille "normaalille" vireystasolle, vaikka tokihan ryhmän koirat, sosiaalisia ja melko nuoria kun kaikki ovat, yrittivät aina tilaisuuden tullen vuorotellen ottaa toisiinsa kontaktia, että jospa sittenkin täällä sais hei myös leikkiä? Noki varsinkin, kun tuppasi esteiden jälkeen ottaa ylimääräisiä kierroksia (kirjaimellisesti, se on kuin bordercollie kisoissa kahden esteen välillä ennenkuin ohjaaja saa sanottua että minne seuraavaksi) niin meinasivat muutkin välillä innostua hepuloimaan samaan tahtiin ;)

Vaan sitten esteistä:

PUOMI
Nyt otettiin puomia ihan maatasossa. Yritimme saada koiran kävelemään puomin päältä niin että kaikki jalat pysyisivät laudoilla. Oli muuten helpommin sanottun kuin tehty.. Itseasiassa melkein uskonkin että Noki pysyisi puomilla paremmin JOS se olisi enemmän ilmassa, kun nyt se ei nähnyt syytä miksi olisi pakko pitää ne jalat siinä koko ajan. Ohjauksestani oli myös kovasti kyse ja sehän siitä vaikeaa tekikin, varsinkin kun rotuna on koira, jolla pitkiä jalkoja riittää ;) Jos tarpeeksi tasaiseen itse kuljin niin koira pysyi oikealla kohtaa koko ajan, mutta helposti se kääntyi myös sivuttain ja tiputti takajalat ulospäin.
Tekemistä riittää tässä vielä, varsinkin mun osalta.

PUSSI
Tämä tuli uutena tällä kertaa. Täytyy sanoa että Noki oppi sen todella näppärästi, lieneekö auttanut se että putkea käytiin jo viime kerralla. Eka kerralla jänskätti ja sain huudella pussin päästä jonkun aikaa että uskalsi tulla läpi. Monesti jo meinasi, mutta peruuttikin sitten.
Seuraavalla kerralla kuitenkin vaikutti jo että olisi jo melkein suoraan ollut menossa pussin läpi, ja kahdella viimeisellä kerralla riittikin että vain hiukan nostin pussin helmaa ja huusin käskysanan ohjaajan pitäessä pojua hihnassa pussin alkupuolella. Nätisti mentiin sitten läpi. Oikein positiivista.

KEPIT
Nää meni edelliskertaan verraten jo vähän paremmin, vaikka melkoisen varovasti poju niitä vieläkin kiertelee. Enää ei kuitenkaan meinannut kiinnostus loppua puolessa välissä, vaan runsaasti palkaten kakara tuli kyllä tasaisesti ihan loppuun asti.

RENGAS
Tämä este tuli myöskin tällä kertaa uutena. Vähän Nokista oli taas jännää ekalla kerralla tulla läpi, mutta hyppäsihän se houkuttelujen jälkeen. Esteessä selvästi on vähän hämäävää se kun siinä on niin monta reikää. Lisäksi rengas on kooltaan kuitenkin melko pieni ja voi olla ettei se heti ihan luottanut mahtuvansa läpi. Mutta jälleen kerta kerralta hyppy vähän helpottui ja epäröinti väheni joka kerta muutamalla prosentilla. Noki tuntuu suhtautuvan uusiin esteisiin tasaisen varmasti; ensin epäillään, mut kun kerran on läpi onnistuttu menemään niin sitten varmuus jo alkaa kasvaa seuraavien suoritusten myötä. Uskaltaisin sanoa että poju oppii melko nopeasti uutta.

AITA + PUTKI
Otettiin sitten jälleen myös samaa kahden esteen sarjaa jota kokeiltiin viime kerrallakin. Ja hyvin meni. Ohjaaja piti taas hihnasta esteen toisella puolen odottamassa mutta kun liikkeelle lähdettiin niin hyppy oli hieno ja putki mentiin jo pelkästään sillä että huusin käskysanan ja kevyesti koskin putken alkupäätä sen ohi juostessani. Ja kovasti kovasti kehuja ja riehutusta päätteeksi. Käytän palkintona tälle salukikokoiselle salamalle namilla palkkaamisen lisänä sitä, että esteen suorittamisen jälkeen juostaan ja riehutaan pieni hetki. Juokseminen kun kuitenkin on mister syyrialaisen intohimo numero yksi, joten tuntuu toimivan nuorella vinttarilla hyvin.

MUURI
Muuri mentiin yhtä nätisti kuin muutkin hyppyesteet. Paikallaolossa on vielä vähän tekemistä, tai lähinnä siitä vaan puuttuu ehket vielä se luottamus että koira pysyisi paikallaan ja seuraava homma hypyissä olisi, että sen voisi jättää odottamaan istumaan yksin esteen toiselle puolelle jakutsua sitten vaan yli. Ohjaaja epäili että Noki menisi jo sivulta ohjatenkin yli, JOS vaan voisi alkuun luottaa sen paikallaoloon. Niinpä meillä taitaa olla istu-paikka käskyn opettelemisessa varmemmaksi hieman kotiläksyä. Itselläni on kyllä kutina että se voisi toimiakin ihan hyvin, kun ei sillä esteen suorittamishetkenä ole lainkaan sellainen fiilis että se haluaisi lähteä muualle.. Vaan hiljaa hyvä tulee.

Yhteenvetona että kerta oli oikein mainio toiseksi harjoituskerraksi vinttarin kanssa. Uskon että Noki voisi kenties lajista vielä ihan enemmänkin innostua kunhan päästään siihen asti että suoritetaan useampia esteitä pidempinä sarjoina. Kuitenkin koko ajan Nokin kanssa harjoitellessa tulee hinku enemmän ja enemmän päästä kokeilemaan samaa myös Rasmuksen kanssa. Eipä kokeilemisesta varmaan mitään haittaakaan voisi olla.. :)